Ei ole aika menneiden haavoja
Vielä kaikissa parantanut
Kantautui siemen valheen alhaisen
Antautui viisaus ikiaikainen
Laskeutui varjo vierahan vihan
Saattamaan meidät pimeään
Vaan
Ei ole aika menneiden paloa
Vielä kaikissa sammuttanut
Toiveita iäisyyden juova liian usein unohtaa
Kuka on se joka hänen paikkansa Tuonelasta lunastaa
Mihin on kaikki ylpeys
Pohjoinen veri
Täältä kaikonnut
Loppuunko vuotanut
Eikö kukaan enää
Juuriamme tunnusta
Perintöämme kunnioita
Vedä piikkiä lihasta
Kuka voisi näyttää tien takaisin
Laulaa säkeet ikiaikaiset
Sytyttää valheet palamaan
Repiä varjot pimeän
Tuntevatko poltteen, joka sisintäni jäytää
Kun taas maa hiljalleen jäätyy
Ja vain tuuli menneille ulvoo
Sille, minkä jätitte taa