Ei ole aika menneiden haavoja Vielä kaikissa parantanut Kantautui siemen valheen alhaisen Antautui viisaus ikiaikainen Laskeutui varjo vierahan vihan Saattamaan meidät pimeään Vaan Ei ole aika menneiden paloa Vielä kaikissa sammuttanut Toiveita iäisyyden juova liian usein unohtaa Kuka on se joka hänen paikkansa Tuonelasta lunastaa Mihin on kaikki ylpeys Pohjoinen veri Täältä kaikonnut Loppuunko vuotanut Eikö kukaan enää Juuriamme tunnusta Perintöämme kunnioita Vedä piikkiä lihasta Kuka voisi näyttää tien takaisin Laulaa säkeet ikiaikaiset Sytyttää valheet palamaan Repiä varjot pimeän Tuntevatko poltteen, joka sisintäni jäytää Kun taas maa hiljalleen jäätyy Ja vain tuuli menneille ulvoo Sille, minkä jätitte taa