Sinä päivänä laineet liplattelivat
Tuuli huokaili vaitonaisena
Järven selkä ei taittunut vielä silloinkaan
Kun aurinko meni menojaan
Minä lämmitin saunaa ja olin iloinen
Hain metsästä koivun oksia
Niistä taittelin vihdan, sitten otin oluen
Savusauna**a pata porisi
(Voi sinua ihmispoloa)
Silloin naapuri ilmestyi rantalepikosta
Pullo korven kyyneltä mukana
Oli metsältä palaama**a ilman saalista
Melko päissään, ja tahtoi saunoa
Minä tarjosin sahtia ja pellavapyyhkeen
Olin isäntänä vieraanvarainen
Kai mä tiesin jo tekeväni pienoisen virheen
Tunsin luonteensa äkkipikaisen
Kuu loihti maisemaan jylhyyden
Jota ei voinut millään selittää
Kaikkeni yritin, mongertelin
Viina vei meitä kohti pimeää
Kohta naapuri otti haulikkonsa esille
Sanoi hakevansa jotain syötävää
Minä nauroin ja pyysin että toisi mullekin
Jäin laiturille yksin miettimään
(Voi sinua ihmispoloa)
Kuulin laukauksen kajahtavan jossain lähellä
Kuulin toisen ja kuulin kolmannen
Saapui metsämies verisenä pian takaisin
Silmissänsä näin syvän tyjyyden
Kuu kietoi maiseman kelmeyteen
Satakielellä oli asiaa
Tuijottelimme järven selälle
Joka olikin jo täysin tyyntynyt
Minä kyselin jo saalista virnistellen
Miehen äänessä rasahteli jää
Kertoi: "Vaimosi ja lapsesi mä ammuin yksin tein
Kun ne vikisivät jotain typerää"
Niin se kohotii haulikkonsa minua kohti
Totes: "Saunominen taitaa riittää"
Ampui päähän ja työni alas laituriltani
Niin mä päädyin kalanruuaksi