Sinä päivänä laineet liplattelivat Tuuli huokaili vaitonaisena Järven selkä ei taittunut vielä silloinkaan Kun aurinko meni menojaan Minä lämmitin saunaa ja olin iloinen Hain metsästä koivun oksia Niistä taittelin vihdan, sitten otin oluen Savusauna**a pata porisi (Voi sinua ihmispoloa) Silloin naapuri ilmestyi rantalepikosta Pullo korven kyyneltä mukana Oli metsältä palaama**a ilman saalista Melko päissään, ja tahtoi saunoa Minä tarjosin sahtia ja pellavapyyhkeen Olin isäntänä vieraanvarainen Kai mä tiesin jo tekeväni pienoisen virheen Tunsin luonteensa äkkipikaisen Kuu loihti maisemaan jylhyyden Jota ei voinut millään selittää Kaikkeni yritin, mongertelin Viina vei meitä kohti pimeää Kohta naapuri otti haulikkonsa esille Sanoi hakevansa jotain syötävää Minä nauroin ja pyysin että toisi mullekin Jäin laiturille yksin miettimään (Voi sinua ihmispoloa) Kuulin laukauksen kajahtavan jossain lähellä Kuulin toisen ja kuulin kolmannen Saapui metsämies verisenä pian takaisin Silmissänsä näin syvän tyjyyden Kuu kietoi maiseman kelmeyteen Satakielellä oli asiaa Tuijottelimme järven selälle Joka olikin jo täysin tyyntynyt Minä kyselin jo saalista virnistellen Miehen äänessä rasahteli jää Kertoi: "Vaimosi ja lapsesi mä ammuin yksin tein Kun ne vikisivät jotain typerää" Niin se kohotii haulikkonsa minua kohti Totes: "Saunominen taitaa riittää" Ampui päähän ja työni alas laituriltani Niin mä päädyin kalanruuaksi