Missä veitsi ja karbiini? Valkoinen sumu nousee, enkä voi tietää mitä sen alla kulkee
Kuulenko harhoja? Hetken aikaa näytti siltä kuin yksi suurista kivistä liikkuisi
Vähitellen kohti kuin kyyryssä kulkeva, sen ketterät askeleet epäsäännöllisesti
Pysähtelevät, etääntyvät, lähestyvät
Miksi pelkään, käänsinhän merivirran hakemaan apuvoimia tähän rantaan
Tunnistan viholliseni kaukaa, et pääse pakenemaan
Missä veitsi ja karbiini? Kärsivällisyys ei ole hyveeni, kynnet puristuvat kämmeniin
Valkoinen sumu nousee, enkä voi tietää mitä sen alla kulkee
Aamu pelastaa jonkun meistä, se oletko sinä vai minä ?
Vai tuntematon kolmas, joka löytää värjääntyneen hietikon
Piilotetut viestit joita en tahtonut teidän näkevän, asiakirjat joista paljastuisi kuka oikeasti olen
Laukaus yössä, täysikuun keinuttaessa, kaikki tapahtuu nopeasti, hälvenee sumu ympäriltä
Seison yksin, makaavat muut ympärilläni päät vieretyksin
Entä tämän yön jälkeen, tunnenko ylpeyttä, alanko ääneen katua?
Kiven kaltaiseksi paadun, en saata koskaan tästä yöstä ääneen puhua
Jokaisen tulee olla valmis, jokaisen tulee puolustautua
Vaikka sisällä olisi halu antautua, minun täytyy puolustautua