Missä veitsi ja karbiini? Valkoinen sumu nousee, enkä voi tietää mitä sen alla kulkee Kuulenko harhoja? Hetken aikaa näytti siltä kuin yksi suurista kivistä liikkuisi Vähitellen kohti kuin kyyryssä kulkeva, sen ketterät askeleet epäsäännöllisesti Pysähtelevät, etääntyvät, lähestyvät Miksi pelkään, käänsinhän merivirran hakemaan apuvoimia tähän rantaan Tunnistan viholliseni kaukaa, et pääse pakenemaan Missä veitsi ja karbiini? Kärsivällisyys ei ole hyveeni, kynnet puristuvat kämmeniin Valkoinen sumu nousee, enkä voi tietää mitä sen alla kulkee Aamu pelastaa jonkun meistä, se oletko sinä vai minä ? Vai tuntematon kolmas, joka löytää värjääntyneen hietikon Piilotetut viestit joita en tahtonut teidän näkevän, asiakirjat joista paljastuisi kuka oikeasti olen Laukaus yössä, täysikuun keinuttaessa, kaikki tapahtuu nopeasti, hälvenee sumu ympäriltä Seison yksin, makaavat muut ympärilläni päät vieretyksin Entä tämän yön jälkeen, tunnenko ylpeyttä, alanko ääneen katua? Kiven kaltaiseksi paadun, en saata koskaan tästä yöstä ääneen puhua Jokaisen tulee olla valmis, jokaisen tulee puolustautua Vaikka sisällä olisi halu antautua, minun täytyy puolustautua