Vioittuneet on maailman rattaat
Pelastuneet sen kylmästä huomasta
Muiden ilmeet kuin harmaata ma**aa
Seasta sen kuin aurinko loistaa
Sinun kasvosi
Peloissani mielemme turtuu
Sisälläni toivomme turva**a
Me piiloudutaan kun sinetti murtuu
Sivusta katson kun maailma loppuu
Viimeinkin
Kuin silkkiin käärittyinä maailman pyörteessä
En orroita milloinkaan
Voimattomanakin minä kantaisin meitä
Armeijat kannoillaan
Kohtaloni asuu sinussa
Pidä se sala**a pidä se turva**a
Enkä minä milloinkaan päästä irti sinusta
Tähtien loisteessa me kuljemme turvaan
Viimeinkin