Vioittuneet on maailman rattaat Pelastuneet sen kylmästä huomasta Muiden ilmeet kuin harmaata ma**aa Seasta sen kuin aurinko loistaa Sinun kasvosi Peloissani mielemme turtuu Sisälläni toivomme turva**a Me piiloudutaan kun sinetti murtuu Sivusta katson kun maailma loppuu Viimeinkin Kuin silkkiin käärittyinä maailman pyörteessä En orroita milloinkaan Voimattomanakin minä kantaisin meitä Armeijat kannoillaan Kohtaloni asuu sinussa Pidä se sala**a pidä se turva**a Enkä minä milloinkaan päästä irti sinusta Tähtien loisteessa me kuljemme turvaan Viimeinkin