voi helvetti tätä asetelmaa
mutta tällä kertaa
en aio sanoa mitään
…
koirat istuu kehässä
on edessä vanha luu
se on sitä yhteistä
se on kaluttu loppuun
kädet hikoaa suuta kuivaa
keittiössä muurahainen kulkee
laahaa vasenta takajalkaa
niin että kaikki sen kuulee
…
koirat istuu kehässä
on edessä vanha luu
se on sitä yhteistä
se on kaluttu loppuun
piinanhetki ei ole uutta
mutta kuinka joskus voikaan olla
hiljaisuus täynnä rauhattomuutta
joku hilpeä yhteinen muisto
voisi keventää tunnelmaa
mutta mieleen nousee vain
sama tarina ilman loppua
ja ilman kunnon alkua
on siihen mahdoton tarttua
palataan taas asiaan
meillä on tämä yhteinen juttu
että kaikki viimeksi sanottu
on ensi kerralla unohdettu