voi helvetti tätä asetelmaa mutta tällä kertaa en aio sanoa mitään … koirat istuu kehässä on edessä vanha luu se on sitä yhteistä se on kaluttu loppuun kädet hikoaa suuta kuivaa keittiössä muurahainen kulkee laahaa vasenta takajalkaa niin että kaikki sen kuulee … koirat istuu kehässä on edessä vanha luu se on sitä yhteistä se on kaluttu loppuun piinanhetki ei ole uutta mutta kuinka joskus voikaan olla hiljaisuus täynnä rauhattomuutta joku hilpeä yhteinen muisto voisi keventää tunnelmaa mutta mieleen nousee vain sama tarina ilman loppua ja ilman kunnon alkua on siihen mahdoton tarttua palataan taas asiaan meillä on tämä yhteinen juttu että kaikki viimeksi sanottu on ensi kerralla unohdettu