Taaksemme maalautuu
lyijynharmaa
tunteettomuus.
Tyhjyys jäljittelee
minuun syvät ajatukset.
Havahdun uneen tulesta nousevaan.
Jää hyvästi menneisyys.
Hiljainen,
hiljaisuus
tunteet valloittaa,
tunteet sydämen.
Meistä viimeistä yötä saamme kirjoittaa.
Katson itään,
rakkautta, jonka tiedän kuolleen.
Jää sydämen,
jää hyvästi sairas maa.
Pois,
pois on äänesi.
Pois,
vihan luoma vankeus.
Se raskas
symboli sateen.
Vihdoinkin tunnistan
sielunvihan
tunteettoman.
Mielen valloittaneen
syvän unen pimeämmän.
Pois,
symboli sateen.