Taaksemme maalautuu lyijynharmaa tunteettomuus. Tyhjyys jäljittelee minuun syvät ajatukset. Havahdun uneen tulesta nousevaan. Jää hyvästi menneisyys. Hiljainen, hiljaisuus tunteet valloittaa, tunteet sydämen. Meistä viimeistä yötä saamme kirjoittaa. Katson itään, rakkautta, jonka tiedän kuolleen. Jää sydämen, jää hyvästi sairas maa. Pois, pois on äänesi. Pois, vihan luoma vankeus. Se raskas symboli sateen. Vihdoinkin tunnistan sielunvihan tunteettoman. Mielen valloittaneen syvän unen pimeämmän. Pois, symboli sateen.