Olen niin väsynyt
täällä kuuntelen yötä,
täällä kuuntelen itseäni
vain öisin kuulen ne henget, jotka
vievät minua,
raahaavat minut pois
Unessa näen talon, näen pihan,
joka kasvaa nyt
pitkää heinää
harja nojaa ulko-oveen
eikä ikkunoista
kukaan katso ulos
Kuun kajo on jäätynyt joen pintaan
Jostain pihalta, heinikosta löytyy
vanha kaivo
jos vain jaksaisi etsiä
kävelen rantaan, saunalle
kivijalka
on koivikon peitossa
Kuun kajo on jäätynyt joen pintaan
joutsenet uivat joessa myötävirtaan
niitä lapsena katselin saunan luota
tahdoin matkata
niiden mukana
Kuun kajo on jäätynyt seinän pintaan
Lapsuuden maisemista luulisi
löytävänsä
onnen hetkiä
täältä niitä joutuisi hakemaan
enkä uskalla penkoa,
uskalla muistaa
Kun herään on hiljaista
kuun kajo on jäätynyt seinän pintaan
on tyytyminen vähään
jääkaappiin,
kaukosäätimeen
Nyt sieluni tuijottaa minua
TV:n lumisateesta
ja kun katson sitä vatsani yli
tiedän etten
ole yhtään mitään
Kuun kajo on jäätynyt seinän pintaan