Olen niin väsynyt täällä kuuntelen yötä, täällä kuuntelen itseäni vain öisin kuulen ne henget, jotka vievät minua, raahaavat minut pois Unessa näen talon, näen pihan, joka kasvaa nyt pitkää heinää harja nojaa ulko-oveen eikä ikkunoista kukaan katso ulos Kuun kajo on jäätynyt joen pintaan Jostain pihalta, heinikosta löytyy vanha kaivo jos vain jaksaisi etsiä kävelen rantaan, saunalle kivijalka on koivikon peitossa Kuun kajo on jäätynyt joen pintaan joutsenet uivat joessa myötävirtaan niitä lapsena katselin saunan luota tahdoin matkata niiden mukana Kuun kajo on jäätynyt seinän pintaan Lapsuuden maisemista luulisi löytävänsä onnen hetkiä täältä niitä joutuisi hakemaan enkä uskalla penkoa, uskalla muistaa Kun herään on hiljaista kuun kajo on jäätynyt seinän pintaan on tyytyminen vähään jääkaappiin, kaukosäätimeen Nyt sieluni tuijottaa minua TV:n lumisateesta ja kun katson sitä vatsani yli tiedän etten ole yhtään mitään Kuun kajo on jäätynyt seinän pintaan