Minä en ole mikään sanomaan
Että onko tässä maailma**a
Jotain suurempaa, joka ihmisiä
Yhteen kuljettaa. Minä en ole
Mikään neuvomaan, että pitäisikö
Ikuisuuksiin asti sitä oikeaa
Odottaa, vai ottaa joku, jota edes
Vähän rakastaa. En varmasti tiedä
Että miten siitä selviää, jos on
Sen oikean jo löytänyt ja sen
Yhtäkkiä menettää
Kaiken ei tarvitse olla täydellistä
Kaiken ei tarvitse mennä, niinkuin
On etukäteen suunniteltu, niin
Kuin tähtiin kirjoitettu. Joskus
Täytyy elämän potkia turpaan niin
Että sattuu kunnolla, muuten ei
Voi onnea oikeasti tuntea ja kun
Se sattuu kohdalle, niin se tuntuu
Siltä, niinkuin joku päästäis kädet
Kurkultas ja sanois: "Nyt saat
Hengittää."
Miten siihen sitten suhtautua, jos
On vuosikaudet opiskellut vääriä
Aloja, Kela hengittää niskaan
Rahat on loppu ja liian kauan
Sitten viimeksi herännyt oikeeseen
Duuniin kuudelta? Pitäis joltain
Uudelta kantilta elämää katsoa
Mutta jos ei ole ketään, kenen
Vuoksi mitään saavuttaa, se voi
Olla vähän vaikeaa