Minä en ole mikään sanomaan Että onko tässä maailma**a Jotain suurempaa, joka ihmisiä Yhteen kuljettaa. Minä en ole Mikään neuvomaan, että pitäisikö Ikuisuuksiin asti sitä oikeaa Odottaa, vai ottaa joku, jota edes Vähän rakastaa. En varmasti tiedä Että miten siitä selviää, jos on Sen oikean jo löytänyt ja sen Yhtäkkiä menettää Kaiken ei tarvitse olla täydellistä Kaiken ei tarvitse mennä, niinkuin On etukäteen suunniteltu, niin Kuin tähtiin kirjoitettu. Joskus Täytyy elämän potkia turpaan niin Että sattuu kunnolla, muuten ei Voi onnea oikeasti tuntea ja kun Se sattuu kohdalle, niin se tuntuu Siltä, niinkuin joku päästäis kädet Kurkultas ja sanois: "Nyt saat Hengittää." Miten siihen sitten suhtautua, jos On vuosikaudet opiskellut vääriä Aloja, Kela hengittää niskaan Rahat on loppu ja liian kauan Sitten viimeksi herännyt oikeeseen Duuniin kuudelta? Pitäis joltain Uudelta kantilta elämää katsoa Mutta jos ei ole ketään, kenen Vuoksi mitään saavuttaa, se voi Olla vähän vaikeaa