Trilogia - Takaisin lyrics

Published

0 228 0

Trilogia - Takaisin lyrics

Jea, ya, aha Se oli vuonna '79, tarkemmin elokuussa Ku Markus synty tänne pronssinen lusikka suussa Ei ollu huolta mistää, elämä oikeel kiskol Ja pari vuotta myöhemmin mua siunattiin viel siskol Muistelen lämmöl sitä, ku kaikki oli uutta Ei pieni lapsi tajuu kaikkee elämän rumuutta Sen verran hyvä koulus, et faijalkaan ollu syyt suuttuu Mut yläasteel kuviot rupes sit muuttuu Ku kuvaan astu murrosikä ja kaikki se vitutus Ja ainoo mikä helpotti, oli se bissen tiputus Ku oli vaan niin paha olla, et halusi kuolla Siks tuli aiheutettuu vanhemmille turhaa huolta Mut onneks nykyään tilanne on jo toisin Ottasin takas ne pahat sanat jos mä vaan voisin En oo aina vakavissani, mut en myöskää huulta heitä Oon kiitollinen kaikesta mitä mä oon saanu teiltä Lapsuuteeni takaisin Mielelläni palaisin Takaisin Mut aika aikaa kutakin Lapsuuteeni takaisin Mielelläni palaisin Takaisin Mut aika aikaa kutakin Back in the days, me nepattiin kadulla neppist Ja tytöt hyppäs ruutuu, jep, se oli jeppist Pihakytälle kepposii, sit joskus jäätiin keppiin Skuuta sprennattiin murkkui, joskus pari leppist Ei tietoo netistä, vedettiin kirkkispurkkisettii Just sillon ku makso kaks ja puol hugee dosätsetti Luokkaretkil evään lihiksii, kolmiotrippei Nyt naperot nappeilee kolmionapeista trippei Porukat pärjäs päiväst toiseen rehellisel työllä Nyt '04 pätkäduunit rehellisen syöpä Ei mutsi huuda syömään, tee poika ite safkas Ja jos et ehdi skruudaa, nii sheivaa edes nahkas Nyt mä nään, et aikoinaan en kantanu huolta Tänään on toisin, ootsä kärryil, luetsä juonta? Skidit tuolla ei tajuu mitä niil on vielä edessä Se on hyvä niin, siistii onki rypee kuravedessä Lapsuuteeni takaisin Mielelläni palaisin Takaisin Mut aika aikaa kutakin Lapsuuteeni takaisin Mielelläni palaisin Takaisin Mut aika aikaa kutakin Pysähdyn hetkeks muisteleen mun lapsuusaikoja Ja niitä paikkoja, joissa kasvoin aikoinaan Aika menee vaan aika vinhaa vauhtii Nyt on aika niist ajan kultaamist muistoista nauttii Sillon Bula ja Moonbootsit oli normaalii Ja jokasel piti olla se Transformers-penaali Ei ollu pleikkarii, Pokémonii eikä nettii Mut et ollu mitää ilman stailii MacGyver-lettii Ku taakse tsiigaan, niin mä näen Stiga-mäen Muksuliigan syömäs pihal liikaa lätkäliigaa näen Mäen näe murheit, mä nään iloo ja onnellisuutta Sillon kaikki oli uutta, niin monta mahollisuutta Lapsuudest en muuttas mitään, elämä on palapeli Mulle siunattu maailman parhaat vanhemmat ja veli Veri on vettä sakeempaa, pidän yhtä perheen kaa Ku tiedän mist oon tulos, tiedän mihin huomen meen taas Lapsuuteeni takaisin Mielelläni palaisin Takaisin Mut aika aikaa kutakin Lapsuuteeni takaisin Mielelläni palaisin Takaisin Mut aika aikaa kutakin