Timo Pieni Huijaus - Mun hattu lyrics

Jee, no Timo Timo. Jo liikun aina joko uin, kävelen tai mä lennän. Aina ku pystyn siihen, murran mun betonikengän. Nyt ohimot on pulleit, loma-aamut tervetulleit. Mun on taas ihan pakko mennä. Nyt istun Brooklynin ranna**a, pelkästään hattu kotana. Maalaan Nykin skylinee, mut katon samaa Otavaa. Täällä mun sielu lepää, koska en tunne ketään. Tänne palaa aina, mut tää lintu lentää etelään. En enää mieti ajan tai rahan kulumist, ku hektinen helvetti vaihtuu taivaisii Tulumis. Ja hiekka polttaa alla ja tyhjänä kalenteri. Minkä sille mahtaa, et suonissa mustalaisveri? Uitu merissä syvis ja oltu aika hyvis, ku virkavalta bamra**as meijät Meksikos ja Nykis. Mut järki päässä ni säästyy moneltaki vaivalt, nyt alle tsygä, metro, juna, lentokone tai laiva. En vaadi mä paljoakaan, lasken hattuni taas. Laalaalaalaa. Matkavalmiina aina, ei reissus huolet paina. Tää hattu päässä mut on luotu kiertää tää maailma. En vaadi mä paljoakaan, taas on hattuni maas. Laalaalaalaa. Ja kohta taas mun pääs, mä liikun sääs ku sääs, pyyhin vaan pölyt päält ja taas mennään. No istun Jangtsejoen rannalla, pelkästään hattu kotana. Maalaan eri taivaanrantaa, mut katon samaa Otavaa. Kaikil o liian kiire, jatkan kirjottamist korttii. Tää on kakstuhattaluku, Babylonin Ištarportti. Ja mitä riisiviinaan tulee, et voi tollee luottaa. Ei kiinalaiset osaa juoda, mut ne osaa juottaa. Ku taistin vasta hieronna**a virkoo, Miss Naching vaihtuuki Pirjoo. Jou, mut parhaat safkat, vesi kielel joutuu sormet imee. Ei enää auvoja funtsin, kyy ne fileet o mieles. Tie viedes karu todellisuus näkyy vast tie vieres, ymmärtää mikä maailmas pieles vast tätä tietä nielles. Ei sora oo samanlaista tai pakokaasun katku. Länkkärinä lantti hattuu ja taas mun matka jatkuu. Kansalaiset suihkii propagandaa joka tuutist. Ja vaikka mä en sitä, niin tää näky mua muutti. En vaadi mä paljoakaan, lasken hattuni taas. Laalaalaalaa. Matkavalmiina aina, ei reissus huolet paina. Tää hattu päässä mut on luotu kiertää tää maailma. En vaadi mä paljoakaan, taas on hattuni maas. Laalaalaalaa. Ja kohta taas mun pääs, mä liikun sääs ku sääs, pyyhin vaan pölyt päält ja taas mennään. Nyt istun Töölönlahden ranna**a, pelkästään hattu kotana. Maalaan tutun taivaanrannan ja sinne tutun Otavan. Kesä Helsingin on koko maailman kingei, ja voin käsi sydämel sanoo, Suomes on parhait mimmei. Muttei pysty lopettaa ku kerran vauhtiin polkasee, Vangelisin alfasoinnut korvas joka maailmankolkas. Ja aion jokasen mannerlaatan tääl talloo, tää kiertää minne maapallon pitää, kunnos mun pääkallo, vamos! En vaadi mä paljoakaan, lasken hattuni taas. Laalaalaalaa. Matkavalmiina aina, ei reissus huolet paina. Tää hattu päässä mut on luotu kiertää tää maailma. En vaadi mä paljoakaan, taas on hattuni maas. Laalaalaalaa. Ja kohta taas mun pääs, mä liikun sääs ku sääs, pyyhin vaan pölyt päält ja taas lennän.