Niin hauras on elämän aamujen silta Murtunein haavein sitä kannatellaan Ollaan hiljaa jottei sanottais liikaa, Jottei kukaan meitä huomais satuttaa Näin kai minäkin täällä pelkään, Pelkään ettei askel enää kanna Jollei maailma lohtuansa anna, Jäätkö kanssain raunioille valvomaan? Hiljainen on sieluni ääni Se peittyy alle murheen huutojen Tulematta kuulluksi koskaan, Se toivoansa kantaa ainiaan Näin kai minäkin täällä pelkään... Minä tahdon toisen maan, Jonkun jossa suojellaan, Särkyneiden sydäntemme voimaa Näin kai minäkin täällä pelkään...