Stam1na - Eloonjäänyt lyrics

Jossakin vaiheessa on koneen laskeuduttava Jossakin vaiheessa on lasku maksettavana Jossakin vaiheessa on veri veteen sekoittuva Muut nousseet koneet kilpaa paetessani kadotin Nyt jäätyisin hengiltä pois kyydistä jos hyppäisin Kerosiini palaa, horisontin yllä aurinko - se laskee, kauniimpana kuin koskaan Pakkolaskun, tulen, paineen läpi viestinä on lyhyesti: Ei ole eloonjääneitä Musta laatikko, tästä selvinnyt ei ihminen Katkaisen pian virran, säästän voimavarani En osaa uida, silti yrittää voin kaikkeni Taistelleen pinnan yllä, haukkoen happea, suolavettä, myrkkyjä, huutaen apua Jos olisimme kehittyneet tarpeeksi, ehkä oppineet lentämään omin siivin Emme kontrolloi hakien olisi eksyneet reitiltä luonnonlakien, vaan nähneet yli rajojen, yli ohjainten Taivaalla jahtasin aurinkoa, tavoite oli puhdasta hulluutta Mutta korkealta näin miten meri on suuri, kaartuva, kaunis pilvien muuri Ääntäkin nopeammin pakenin loppua, kunnes lopussa uskalsin todeta Evoluutio jää, vain ihminen häviää, ei meitä ollu syytä säilyttää Säilyy kaaos kontrollissa Ylitse rajojen, aaltojen, vihollisten, eloonjääneiden, toivon rippeiden, Matkaa on taitettu liiankin kauan Näen kaiken nyt selvemmin, tiputan kyydistä kaiken turhan painon pois Kuka haluaa olla ilmaa raskaampi Nojaan pehmeään istuimeen, tallennan tarinani Ja kun meri kutsuu, minä kuuntelen Taivaalla jahtasin aurinkoa, tavoite oli puhdasta hulluutta (Hulluuden me hallitsimme) Mutta korkealta näin miten meri on suuri, kaartuva, kaunis pilvien muuri (Muureja me rakensimme) Ääntäkin nopeammin pakenin loppua, kunnes lopussa uskalsin todeta (Lopussa me hävisimme) Evoluutio jää, vain ihminen häviää, ei meitä ollu syytä säilyttää Säilyy kaaos kontrollissa Ja kun meri kutsuu, minä kuuntelen ...jäätikkö suli jossain kaukana, juhla jatkui mutta juoma oli lopussa... ...luteet syöpäosastolle, maailman sisällissota oli syttynyt...