Pimeys peittää valon, se valtaa mut aivan kokonaan Nää on hetkii jolloin ei pitäis olla yksin kotona Ahdistuneessa tila**a vankila**a oma**a päässä Hankkima**a ulospääsyy mut ulos ei voi enään päästä Tuska kulkeutunu unien kautta, sorrun mun mieleen Se levii niin nopeesti ettet uskalla istuu mun viereen Kanssaihmisii tartutan, satutan viattomia Sanat on kovia, mut mul on silti thanatofobia Pelkään kävellä tätä tietä, joka ei minnekkään johda Joku korkeampi voima mua ohjaa, ohiten kohde Joka veisi paratiisiin, en pääse sinne Menetätte räppärinne ettekä tiedä vielä minne Mielen sokkeloihin mut tällä kertaa johdattaa Tuskin rajan vääräl puolel enää koskaan kohdataan Menetän kaiken, menetän otteen, alan valua En pysty estää valumista vaikka sitä haluan Alan nähdä harhoja, epävarmoja mielikuvia Hahmot silmissäni ei oo kauniita, vaan rumia Potkittuja, kidutettuja ja hakattuja Mustelmia ei oo sata, vaan satatuhat Kukaan ei oo minkään arvonen, arvoasema Sama ku paskalla, joten mä uin tässä paska**a, joten Mahottomat muistot omast päästä karkotettu Jos tän joku pystyy tajuu nii tää on teille tarkotettu Pimeys peittää valon, se valtaa mut aivan kokonaan Nää on hetkii jolloin ei pitäis olla yksin kotona Ahdistuneessa tila**a vankila**a oma**a päässä Hankkima**a ulospääsyy mut ulos ei voi enään päästä Tuska kulkeutunu unien kautta, sorrun mun mieleen Se levii niin nopeesti ettet uskalla istuu mun viereen Kanssaihmisii tartutan, satutan viattomia Sanat on kovia, mut mul on silti thanatofobia Yritän löytää ratkasuja turhaan vaik uskonkin lujana Ajatukset ajautuu melkee väkisin umpikujaan Lyön päätäni seinään niin kauan, kunnes taju katoaa Ei kestä enää kauan kun muukin osa musta hajoaa Vastaavia tilanteita, tän kaltasia ihanteit Ei voi olla teillä koska mä vihaan teit Aggressio kasvava, oon enemmän paskana En haluu enää yhteenkään kysymykseenkään vastata Kauniista ja hyvist unist ei voi enää puhua Oon loppuunpalanu enkä jaksa enää edes nukkua Polttavan kivun mä pystyn tuntee ihollani Yritän sammuttaa liekit kädes olevalla vihollani Joka on täynnä sanoi, jotka saattas mua auttaa Monia sanoja, jotka saattas mut takas palauttaa En saa avattuu suutani, vaik yritän huutaa Kukaan ei kuule, en pysty enää kiertää vastuutani Pimeys peittää valon, se valtaa mut aivan kokonaan Nää on hetkii jolloin ei pitäis olla yksin kotona Ahdistuneessa tila**a vankila**a oma**a päässä Hankkima**a ulospääsyy mut ulos ei voi enään päästä Tuska kulkeutunu unien kautta, sorrun mun mieleen Se levii niin nopeesti ettet uskalla istuu mun viereen Kanssaihmisii tartutan, satutan viattomia Sanat on kovia, mut mul on silti thanatofobia