Ajelulla puutaloja Joissa on onnelliset asukkaat Osoiteltiin, tuo voisi olla meidän Autoja nyt seisahtunut Kaduille vesi ne on saartanut Loppu tää on Mut ei maailman, mä tiedän Kaupunki tulvii Kaupunki tulvii Hukuttaen mukanaan eilisen Kohistessa sadekuuron Et kuule kun kerron, sun jälkeesi on Yksinäisyys pahempaa kuin koskaan ennen Kaupunki tulvii Kaupunki tulvii Huuhtelee katujaan Pesee pois muistojaan Kaupunki tulvii Kaupunki tulvii Hukuttaen mukanaan eilisen Meistä ei enää Jäljellä mitään Päivässä haihtuu Toiseksi muuttuu Se vihloo ja syö Joka ytimeen Asti käy yksinäisyys Tänäänkin minä luovutin Annoin sen nylkeä mua Ajelulla puutaloja