"You know, I'm tired of this false f**ing sanctimonious morality about life." [...] "Ain't life keen" [...] "Let's pat ourselves on the back." [...] "f** you! They wanna k** each other - I'm filming that!" Väkisinmakaan tän elämän, ja vittu, edestä ja takaa, vaik esirippu saattaa brakaa, ku tilanne on ku Suomen ilmasto - eli epävakaa. Todistakaa audiolle dramatisoituna makaaberia, saastasta saagaa. Ei Kalevalaa, vaikka näyttelijäkaarti alkaa olla vakavanhaa. Pääosa**a Petos, sivuosa**a henkiriepu rakas Elämä on prostituoitu, Jumala on sen sutenööri, ja Saatana on sen asiakas Sisältö inhorealismissaan heikkohermosille varmaan turhan raflaavan raffii, mut vittuun erikoisefektit-- Huora, tää on snuffii! Ku atmosfäärissä löyhkää ihmishenkien alennetut hinnat, mut ku kuvaruutusi täyttää kesäuusinnat, et havaitse, et ketkä tääl on kaulaa myöten kusessa Siin on realityy enemmän ku tarpeeks, ku budjaat Piritorin kupeessa, betoniviidakon kuumeessa, missä se jossain kaukaisuudessa mainittu luokkaero näyttäytyy kaikessa raakuudessaan. Popula peruspalveluiden puutteessa, mut ties mitä pulveria hakusessa. Turvapalvelut vaurastuu ku asukasyhdistykset stressaa, savitakki yrittää tukkia paskalla Vaasanaukion henkistä vessaa! Kehnolla menestyksellä tietty, mut painukoot vittuun, törmään mielummin vaik jopa spiguun ku stiguun, bisnesmiehet vittuun! Lampaat uskoo teihin ku vapahtajaan, mä en usko ku lääkereseptiin. Vitut rappioromantiikasta - se on nyt niin et räjähdereppu ja helvettiin. ... Ja te tuutte mukaan! ("Tää vitsi nimeltä elämä on kuolettavan hauska. Petos, mikä on olotila?") Hämmentyny, ku lähihistorian peittää sumu, ryyppäys on arkipäiväistä, eli menneen talven lumia on juhlahumu. Eikä tää pisto sydämes oo ainakaan rakkautta eikä sitä käy tähänkään suuntaan lisää, se et laiminlyön lähimmäisiäni, niinku joku helluntalainen insesti-isä. Ja vituttaa mitä se pressi meluaa, todistan tekopyhää panettelua. Kääntöveitsi stressileluna, mult te ette enää saa haastatteluja. Kun on jo itellenikin ihan selvä mitä mä edustan, siis: paskat siit perustan. Tääl tapaat veskan, jonku sosiopaatin suojatessa selustan. Noh, noin ykskolmasosa-vuosisataa on täyttyny se likasanko, ja näihin syntisiin persauksiin pökkii jo Beelsebubin hiilihanko. Mut ei kaapis luurankoja, vaik takana sit rikollinen elanto. Laupeutes sijasta sun pitäis olla vaan must ylpee, et se näinki pitkälle kanto, häh? Vai ootko sittenki kuten Pena, eli et niinkään laupias? Kunhan tavottelet vaan omaa etua, niinku huumekauppias! Vitun teeskentelijä, sut tunnetaan yhteiskunnan eliittinä, ja mut sen parasiittinä, mut; kumpi palaa - ja kumpi lapioi hiiliä? Syntipukin asema**a on velvollisuuteni kaiketi katkeroitua, turhautua, syrjäytyä, menettää järkeni ja lopulta henkeni. Eikä mua tuu kaipaamaan kukaan, vähiten auktoriteetit. Mut mä lupaan, et ku se menee siihen pisteeseen ... sori! Te tuutte mukaan! "I don't mean to sound cold, or cruel, or vicious - but I am. So, that's the way it comes out."