Yksikseni tänne en millään jää, enkä halua lähteäkään Täällä elämä on raskas, sitä rakastan, muualla itseni mä kadotan Mä oon tätä maata missä seison nyt, kunnes mun päiväni on päättyneet Vieraa**a voisi olla helpompaa, mut ei oo helppo sitä rakastaa Ja vaivaistalojen puutarha Menneen talven lumia odottaa Ja vaivaistalojen puutarha Jättää omena puun ja marja pensaan saa Elämän värit ovat vihree ja blues, kertoi kauan sitten kuuluisuus Mikä vitsi! huusi idän poika ihmeissään, punainen on paljon tärkeämpää Se rakkautta symboloi ja tarkoittaa, sitä ilman ei oo elämää Totuus on; maapallo murskaa itsensä ja jokainen on häviäjä Ja vaivaistalojen puutarha Menneen talven lumia odottaa Ja vaivaistalojen puutarha Jättää omena puun ja marja pensaan saa Sittenkin päätän lähteä kohti uutta tähteä Paikkaa, jonneka laittaisin, minnekä kasvustoni asettaisin Teen pari pikkuveljeä ja yhden sisarenkin, saa tähti loistaa voittoaan Terveiset maailmaan muodin ja makeuden, takaisin saavu koskaan en Ja vaivaistalojen puutarha Menneen talven lumia odottaa Ja vaivaistalojen puutarha Jättää omena puun ja marja pensaan saa On puu ja pensas vaan, on puu ja pensas vaan, on puu ja pensas vaan