Rakastamme aivan kuin tarinaa olisi vielä jäljellä onnellista loppua odotamme siellä missä Jumala nauraa kirkoille, papeille, rituaaleille, kauniille alttaritauluille koko maailmalle En voi tarjota lohtua sillä olen vain ihminen en voi tarjota lämpöä sillä itsekin palelen Kaikki meistä hamuaa edes pientä palaa taivaasta kuolon kainalossa täällä Kaihola**a maailma**a, jossa käsi muuttuu luiseksi nyrkiksi pilvilinnat tomuksi haavekuvaksi En voi tarjota lohtua sillä olen vain ihminen en voi tarjota lämpöä sillä itsekin palelen ja maata astelee varjo mustuvan taivaan yllään yön kylmä laulu