Kotiteollisuus - +-0 lyrics

Taon yksin sieluni mustaa varjoa muotokuvaa mustemmaksi muuttuvaa ei keskeneräinen kuva lämmitä ei se tuo varjon valtaan lohtua Hyvin osasin kyllä alkaa kunpa osaisin joskus lopettaa miksi jatkaa matkaa, joka johtaa rumaan muotokuvaan ihmisen irvikuvaan kapisen rakin elämään jämään, josta käteen jää plusmiinus nolla Katson yksin luomustani yössä hohtavaa se ojentelee kynsiään, kutsuu renkiään leikkimään "seuratkaa johtajaa" kulkemaan Helvettiin johtavaa tietä