Jarkko Martikainen - Vanhene kanssamme lyrics

Taloa turmellen ees taas kaahaat. Sitten siirryt katolle. Outoja raatoja nurkkiin raahaat. Ylen annat Sille peritylle punaiselle matolle... Kun tahdoit tappaa sen kauniin linnun, Sekin riemu evättiin. Kostoksi valvotit kuusi yötä. Sitten sovittiin Ja levättiin... Vaan sinä livahdit karkuteille. Taaskaan unta saanut en. Pitkiksi päiviksi muutti meille Epätoivo Niin hiljainen Pysyisit täällä luonamme. Johan ne mieron polut näit. Jää vanhenemaan kanssamme. Kadu et, että jäit. Sanot: "On toisilla toiset tavat; On ruokaa pöydät notkollaan! Palvelijat lisää kiikuttavat Ja paijaavat varhaisaamusta myöhäisiltaan. Minä sinne karkaan!" Vaan mieti tarkasti valintaasi. Saithan jo palvelusväen. Se turhimpaankin kiukunpuuskaasi Suhtautuu ymmärtäen, Ain Pysyisit täällä luonamme. Johan ne mieron polut näit. Me teemme kyllä parhaamme. Kadu et, että jäit. Mutta kun lepäät ja katson sinuun, Saatan nähdä maailmaan Niin kovin kauniiseen, että mietin, Voiko sitä ollakaan? Ymmärrys selättää hämmennyksen. Ja kaikkeus on hiljennyt. Niin minä käsitän, että olen Onnellinen. Toivon vain, että sinäkin Olet onnellinen Nyt.