YUP - Joutilas lyrics

Monta vuotta häntä arvostettiin Kunnes kerran kävikin niin Että poltti kaikki miljoonansa Vihoviimeiseen seteliin Nauroi kauan ja makeasti Katsoi kansaa ja nauroi niin Katsoi kansa häneen kyynelsilmin Ja hänet miltei lynkattiin Minä en ole tohtori kummoinen Mutta tiedänpä sentään sen Että päällisin puolin on potilas Lähes täysijärkinen Hän sanoo ettei tahdo edes olla tätä rotua Kun muu väki hississä monistuu Hän selän kääntää ja katoaa Tätä joutilasta kavahtakaa on säröjä sielussaan Ei vaadi, tahdo, kadehdi, ei kumarra mitään johtajaa Tätä joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu maailmaan Vain laiskan läksyjä kantaa ja niitä kalloosi kaivertaa Lapsi joka usein hymyilee silmissänne on suloinen Vaan jos nauraa vanhalla iällä niin on vajaaälyinen Minä en ole tottunut suremaan vaikka potilaat pois kuolee Mutta käypää rahaa jos poltetaan se ajatus kyllä häiritsee Tätä joutilasta kavahtakaa on säröjä sielussaan Ei vaadi, tahdo, kadehdi, ei kumarra mitään johtajaa Tätä joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu maailmaan Vain laiskan läksyjä kantaa ja niitä kalloosi kaivertaa