"Käyn ilman raivoon Rakentamaan... Vihaan, joka ei peräydy Tuumaakaan!" Eikä näkynyt vihreää metsää, Eikä valkoista hankeakaan Kun taivaalta satoi... Taivaalta satoi... Taivaalta satoi! ...Vanhoja ämmiä... Vanhoja ämmiä! Kissoja, koiria! ...Liiskaten ihmispolot alleen... Vanhoja ämmiä parvittain! Ja he kaikki itkien raaputtivat Korvantaustojaan Hämmästykseltään pystymättä Sanomaan... Sanaakaan! Niin siellä lepäsi tuo... Ihmisma**an luotikuuri... "Oi lihasade...", lapset lauloivat Ja silloin juuri... Silloin juuri: Suuri Sähkö halkaisi taivaan, Joen virta vaihtoi suuntaa Lampaat susia söivät, Aurinko kylmeni... Maa kiersi kuuta! Maa kiersi kuuta... Maa kiersi kuuta! Suuri sähkö halkaisi taivaan!