Kai joku hänet muistaa hän oli tähtenä eilisen taivaan mut hän pimeäksi sammuneena laski pinnalle maan hän ei tyytynyt koskaan mihinkään hän vielä tahtoi joukkoon jumalien niin hän sai päällensä kirouksen joka kaiken häneltä vei hän tahtoi nimensä tähtiin hän halusi olla kuolematon mutta silloin ennen tähdenlentoa pakko kuolla on enää silmästä silmään hän ei pysty ketään katsomaan hän kai kuolisi häpeästä ilman aurinkolasejaan ehkä liian kauan hän on jatkanut kulkuaan päällä maan eihän kukaan tahdo seinälleen lian tahrimaa legendaa nyt kertovat hänen löytäneen paikkansa tuskaisessa roolissaan eikä yksikään joka häneen uskoo huku milloinkaan