Haljennut on lasi ilmapuntarin rauennut on liike kaappikellon heilurin tenho talvisen taivaan ja pauke palavan pakkasen on maalannut ikkunaan kasvot lapsosen Kuurasta katsoo pienoinen pää Huurteesta tuijottamaan käy Silmät uniset, väriset jään Hiipumaan käy liekki öljylyhdyn sydämen liikkumaan saa veto verhot eessä ruutujen kauan kulunut aikaa, vaan vaivu ei unholaan verhotkaan eivät saa piiloon kasvoja ikkunan Kuurasta katsoo pienoinen pää Huurteesta tuijottamaan käy Silmät uniset, väriset jään