Viikate - Uurastaja lyrics

Kuusimetsää kuusisataa, seitsemän vain katajaa Heti perään tuhatkunta kahdeksatta apajaa Jos ei unen päästä saa, on maattava siis väkisin Tämän kohdan hieman toisin näkisin Ei tule taakkaa jota pystyisi en kantamaan ei ole lohkaretta, eikä murikkaa Viimein kun kovettumat kourissani katoaa lepää harteillain jo harras kirkkomaa Uutterasti uutta päivää samat silmät sulattaa Kaivot sekä kirveet aion hamaan loppuun unohtaa Naulat neljän tuumamitan lyöty pajavasaroin Haukan katse hanskojani vartioi Ei tule taakkaa jota pystyisi en kantamaan ei ole lohkaretta, eikä murikkaa Viimein kun kovettumat kourissani katoaa lepää harteillain jo kirkkomaata matalaa Kannan orret, kurkihirret, ristit öljymäkien kunnes laulu viimeisten käkien minutkin tavoittaa Ei tule taakkaa jota pystyisi en kantamaan ei ole lohkaretta, eikä murikkaa Viimein kun kovettumat kourissani katoaa lepää harteillain jo harras kirkkomaa Ei tule taakkaa jota pystyisi en kantamaan ei ole lohkaretta, eikä murikkaa Viimein kun kovettumat kourissani katoaa lepää harteillain jo marras kirkkomaa