Aa, se mikä mut pitää tääl elossa, sekottaa pään, pienempii pelottaa. Tunne, et oot elossa, piru elää täs pedossa. Manaaja, ja ollaan selkä takakenossa. Päiväntasaajal, veriveloissa, siin moni sekois, mä meen omis keloissa. Yli maailmankaikkeuden ja mielipiteitten, ku tulin läpi vankeuden ja siteitten. Mä halveksun valtaa ja sinettei. Mä kunnioitan enimmäkseen mitä ite tein. Ja miten selvitän ongelmii öisin. Vaanin puskis jengii kun ne dallaa töihin. Ja onhan tää mullekin nykyään työ, mut jos sä puhut paskaa mun faneist, mä syön sut. Hannibaali, mitä tulee kannabikseen. Annan pisteen siit, miten kannat ittees. Mitä helvettii sä tiiät täst, hä? Vihdoin elos, miten sun pikkuelämäs? Pelänny, mutten enää ny, vihdoin heränny, sortunu palasiks, takas itteni keränny. Ja mitä helvettii sä tiiät täst, hä? Näist paineist, taakast mun seläs. Yritän vaan selvitä täst päiväst ennenku tää päivä tekee selvää täst äijäst. Lapsen aina miettii mikä siitä tulis isona. Musiikki vei mut ja Apulannan Ilona. Olin se jäbä, jonka siivet ei kanna. Faijalle poika, jota viina ei anna. Dallaan yksin reunalle asti, ja päässä mä mietin mitä seuraavaksi. Meit oli kaksi ku faija lähti. Mutsin kaa kaksios hyvin pärjättiin. Murrosikään loppu kärsivällisyys, ja välittyy, mitä mä olinkaan, on hävinny. Jo vanhaa, aikansa eläny. En oo ikinä pelänny niin paljon, mutten peräänny. Oon vaan minä ja oo sä vaan sinä, ja tehään me molemmat jotain mitä meiän pitää, tai kuuluu. Ja yhes voidaan olla vahvempii, sillä mäki pääsin irti, ne löi kahleet kii. Mitä helvettii sä tiiät täst, hä? Vihdoin elos, miten sun pikkuelämäs? Pelänny, mutten enää ny, vihdoin heränny, sortunu palasiks, takas itteni keränny. Ja mitä helvettii sä tiiät täst, hä? Näist paineist, taakast mun seläs. Yritän vaan selvitä täst päiväst ennenku tää päivä tekee selvää täst äijäst.