Tämä on hyvä päivä, tänään on kirkas mieli, selvä pää Mä olen matkalla sinne, missä ei oo päämäärää Levoton surumieli maa**a, outo polte vatsan pohjalla Kulmamerkkejä karttakirjan tussitahraisilla sivuilla Vedän henkeä syvään, kultainen maantien tomu jää On liian vähän aikaa, on liian paljon nähtävää Pysähdytään tienristeykseen, käännytäänkö oikeaan vai vasempaan? Vaikka päästäisi perille, aina on pystyttävä parempaan Kaikki päivät muuten on samanlaisia, kahvi haalealta maistuu Kauniissa sanoissa kilpailun henki asuu Kiireetön tila kääntöpiirillä Siellä mä en tunne ketään Parempi niin, en muuta pyydä Lähdetään, lähdetäänkö? Myrskypilviä, ilma on ennakkoluuloista sankkaa Arkipäivän realismi on liian rankkaa, rankkaa, rankkaa Kilometrit ja peninkulmat, et tunne samoin, mutta ymmärrät Ajetaan pois pahat henget, ajetaan pois entiset elämät Edes valheellinen tunne vapaudesta hetkeksi jää On liian vähän aikaa, antaisit edes yrittää Kuiva heinä kämmenten välissä, kivisora jalkapohjan alla Maata silmänkantamattomiin, luotisuora taivaanviiva Vedän henkeä syvään, kultainen maantien tomu jää On liian vähän aikaa, on liian paljon nähtävää