Tarviiko jokaisen meistä olla laulun arvoinen Onko paras vaihtoehto aina omaperäinen Miks ei tyytyä vois elämään vaan osana elämää Eikä niin, et ylimpänä oma pää Jos jaksaa aamuviiteen pysyä valveilla ja miettiä elämän tarkoitusta Niin näkee lokkien lentävän kaupungin yllä etsivän ruuan murusta Sitä kai kaikkien täytyy hommata, paha olla suuri jos ei oo safkaa Miks pitäis aina olla hengen jättiläinen, kai riittää kun löytää syötävää Kuuden aikaan puliukot kaivautuu yöpaikoistaan, aamun hallan hätisteleminä Ei niiden mielessä paljoo taida systeemejä olla, riittää kun Lasol täyttää pään Ei universumeja kannata valjastaa yhdelle ihmiselle Pienet ja kauniit asiat silloin menettää merkistyksensä Liian monta hullua mainetta ja kunniaa kurkottelee, mainoksia tähtitaivaalle Miksi ihmisten pitää aina saada viimeinen sana, tehdä rääkkiä aiti maalle Mä oon vaan täällä muutama kymmentä vuotta, luonto miljoonia Mun ei tarvii missään olla paras, onni ja tarkoitus muuten löytykööt Musta ei tuu rokkitähtee, musta ei tuu prseidenttii Musta ei tuu asiantuntijaa, musta ei tuu saarnamiestä Kenenkään ei oo pakko muistaa mua riittää, jos elää saan Ilman prenikoita oma**a rauha**a vatsan täytteeksi ruokaa kauha**a