Silmillä sulosen Salomen. Sä et huomaa mua sotkussa valojen. Sydän nukkuma**a ja kanssa kalojen. Mä lopetan tän tekemällä alotteen. Menit, veti jetsetit puoleen. Tuli turpaan ja itseni hukkasin huoleen. Vedit alta maton. Oli meiän toivo alust asti aika olematont, vitun Platon. Ei se satuta jos elämä on valhetta. Nyt yksinäni kierin pitkin halmetta. Kelaan sun palkeita, valheita valkeita. Alusta tankkaan taas suhteiden alkeita. Ei mua haittaa jos sä vedätät. Maiilma on rasittava, ei se haittaa jos levähdät. Ei se haittaa jos tunnet lievemmin ku mä. Mä seuraan ain sun perässä. Mä seuraan vaik kuljetat harhaan. Minne nenäs näyttää, sinne sojottaa mun varpaat. Sun parhaaks on mun parhaaks. Ilman sua mun sateenkaariki on vaan harmaa. Ja todellisuus on niin raffii. Otto kaks, klikkaa klaffii. Voinko olla sun lavaste, mä oon pahvii. Tarjoon netis sulle päiväkahvii. Mun täytyy tunnustaa, menit alas mun kurkusta. Ottaa pumpusta vaik ei se ois toiminu kummiskaan. Sun pitää tunnistaa mun tunteet ja silmät ummistaa kun. Hetkessä kohdataan, sä saat mut hohtamaan, mut sun matka jatkuu kohta taas. Kato mua, ni mä katon sua. Mä haluun rakastua, anna sen tapahtua. Tää on väärä kaista, ei väärää naista oo. Yhtään samanlaista, joo-oo-oo. Tehään ihan miten haluut. Oon enemmän ku kaveri, sä et tuu katuun. Ja ne kaks sanaa mulle voit vaik kusettaa. Feikki kelpaa, ei mua voi musertaa. Sun luonteen peittää meikit sun naamas. Kuuma naaras mulle aina vaaraks. Johtaa harhaan poikaparkaa. Ja mä oon melko varma, et sä oot melko halpaa. Ei vaan tää pää kestä tapaa seukkaa. Sä vaan lyöt mua mun kipeeseen leukaan. Ovi kii, mä en kidu enää takiis. Nukut mun vieres, mut huudat unissas Akii. Mun täytyy tunnustaa, menit alas mun kurkusta. Ottaa pumpusta vaik ei se ois toiminu kummiskaan. Sun pitää tunnistaa mun tunteet ja silmät ummistaa kun. Hetkessä kohdataan, sä saat mut hohtamaan, mut sun matka jatkuu kohta taas.