Marja Mattlar - Kielletty ikävä lyrics

Jos minä astuisin sinun eteesi ja kumartaisin syvään, olisin näyttänyt kaikki tunteeni, uskoisin ymmärtämyksen jyvään. Jos minä tulisin vielä lähemmäksi ja koskettaisin kaulaasi, niin siitä paikasta varmaan sulaisin ja juuttuisin ihoosi kiinni. Ei ole suurempaa, ei korkeampaa, ei kirkkaampaa, ei loistavampaa, ei vakuuttavampaa, ei todempaa kuin on herännyt ikäväni sinuun. Aivan mahdotonta ja hullua, naurettavaa, luvatonta, tuomittavaa ja kiellettyä on kasvava kaipuuni sinuun. Äkkiä tuntuu itsestään selvältä piirrellä sormella selkääsi sydämiä, vaikka tiedän aivan varmasti, että sormi myös viiltäisi veitsen tavoin. Kun olen lähelläsi tänä hetkenä, unohdan väliltämme esteet, sinun äänesi imeytyy jo korviini, virtaavat yhteen suoniemme nesteet. En tahdo tietää mikä on viisasta, arvokasta ja hyvää, tahdon selvittää, mikä on aitoa, tahatonta ja syvää. En minä tarvitse kummempaa kutsua sinun leukasi varjoon saapua kuin nopean hymysi lupauksen ja kääntyvän ruumiisi kahahduksen. On aivan tarpeeksi aihetta siirtyä kylkeesi aivan liki, kun halusi alkaa piirtyä, kun otsalle nousee hiki. Minä valitsen mieluummin hetkisen kuin kymmenen kaipauksen vuotta, minä uhraan mieluummin varmuuden kuin haaveilen sinusta suotta.