Mäet tuhansien vuosien takaa Keskellä kuoppa Miljardin vuoden Tähän on tultu kerran lujaa Vauhdilla ja voimalla Leppäisen maan matalat rannat peittää sumu roikkuu oksilla Varoen käyvät jalat maata painuu sammal askeleen alla Katse tähyää märkää hämärää puiden väliin vettä kohti Veren kohina korvissa kulkee sydän hakkaa kuivuu suu Matala matka päähänsä ehtii... Mutta linnut ovat jo lentäneet pois