Heilui haiven harmaitani Suortuva suvun hopea Uotin tuonelan yö-karjan Vierellä suvinen lehto Aamun harmaus herätti Unistansa aimo miehen Sylissä riemun riemupeite Vierallä keväinen kehto Vereni on kylmää mettä Punaposkitta palelen Synnyin, säikyin syntymääni Päälleni vein hullun hunnun. Jo kuolee eloni aika Suut jo tyhjiä sanovat Kuolee karjat kauttaaltansa Uoma**a utuisen saaren Kuolee aika aivan kohta Vaan säilyy suvinen lehto Surman suusta sulkasiipi Kylästä keväinen kehto Vereni on kylmää mettä Punaposkitta palelen Synnyin, säikyin syntymääni Päälleni vein hullun hunnun. Nousi mahti nurmen alta Maasta maahinen kohosi Sisältä suvun syvyyden Kaulaltani kalmamielen Astun nurmeni nenälle Ruohokorren korvan päälle Kiven alle päivän kasvun Vuoteelle kuolleiden jalalla Nousi alta nurmen nielu Kurkku kummia murehti Alta vaski-varpaideni Yltä kultaisen kykyni Kumman taito Kyynärpäällä Oudon onni otsallani Katson alle nurmipeiton Polulta verisen hengen Vereni on kylmää mettä Punaposkitta palelen Synnyin, säikyin syntymääni Päälleni vein hullun hunnun. Nousi mahti nurmen alta Maasta maahinen kohosi Sisältä suvun syvyyden Kaulaltani kalmamielen