Hylätty. Sumun kuristama. Ilman sielua. Maailma**aan särkyneiden unelmien, Kasvaa orkidea läpikuultava, Silmut sen raoista asfaltin. Terälehdissään merkit viattomuuden Yksinäisiä kuin kuoleva katse. Sekasorrossa saumottujen sydänten, Tukala, niin tukala hengittää. Kehto menneisyyteen heitettyjen hymyjen, Kipu kosketusten, Jäätynyt on kuin hauras aika, Ja hiekka sormien välistä valuva... Ole kuin orkidea paljaalla kivellä Juo pisaroita marjoista harmaalla maalatuista. Unohdus kristallinen muiston hävittää seitistä, Jylisten sumussa, joka nostattaa kaiun...