Kake randelin - Kirje kotiin lyrics

Mä kodin lämpöisen kerran vaihdoin kylmään maailmaan Pois lähdin uutta pikitietä pitkin Vaik' siitä vuosia on, muistan aamuharmaan pihamaan Ja myös sen kuinka mennessäni hiljaa itkin Mut kyyneleet kun kuivui posk**eni katsoin eteenpäin Ja ehkä uuden elämän mä edessäni näin Ja aivan pakko oli lähteä mun, muuta voinut en Liian monta nälkäistä kun oli suuta Niin kyydin kaupunkiin sain, töitä etsin, viimein onnistuin Sain homman tehtaa**a ja huoneen pienen Ja vaikka sopeutua koitan, peitän tunteet naurusuin Mä teitä kaipaan, sekä kuusta portin pielen Ja iltaisin, kun ikkunastain kirkkaan tähtitaivaan näin Niin silloin tuntuu että varmaan kuolen ikävään Kai aivan pakko oli mun lähteä maalta kaupunkiin Koska vaihtoehtoa ei ollut muuta Niin tänne kaupunkiin jouduin, kylmään kivihelvettiin On monet jutut täällä perinjuurin toisin Vain maalaismaisemaa mä kaipaan hieman rakkauttakin Myös teille kaik**e mä itse sitä soisin Mua täällä yksinäisyys ahdistaa, töin tuskin toimeen tuun Mut pikkuhiljaa outoon rytmiin ehkä mukaudun Ja vaikka harvoin kirjoitan ja joskus käydä voisin kai Ei pidä luulla, että unohtanut oisin