Maa, peittyi yöllä valkeaan, Enkä unta saa Vaikka ensi kertaa, En huolta jaksa siitä kantaa Rakastatko mua sä paljonkaan. Et mua huomaa, Jos en pidä ääntä itsestäin, Olen kuin ilmaa, Mitä jos se loppuu yllättäin, Ja mä mietin, vaikket mua sä huomaa Niin kumpaa meistä ei ole olema**akaan Silmissäs vain on kylmät kyyneleet, Näen sun syväjäätyneen, Ei tunto palaa, Pääsen uniis salaa ja katoan jälleen Takavasemmalle Tunnet sen, olit joskus oikea ihminen Jää vain kylmät kyyneleet Sä tahdoit säkenöivän enkelin taivaisen Aion olla tästä eteenpäinkin maan hiljainen Sä et oo kovin vahva mutta En oo sitä vaatinutkaan Maa peittyi yöllä valkeaan Kehoas rakastella saan Mutta missä sinä oletkaan Ja siihen pian kaadutaan Jos et pysty rakastamaan itseäsi ollenkaan Silmissäs vain on kylmät kyyneleet, Näen sun syväjäätyneen, Ei tunto palaa, Pääsen uniis salaa ja katoan jälleen Takavasemmalle Tunnet sen, olit joskus oikea ihminen Jää vain kylmät kyyneleet Kadotit kaiken mikä oli pyhää Vanhoilla säädöillä päivästä päivään mennään Maa peittyy valkeaan yksin oon kahdestaan Mutta mulla sentään vielä virtaa oikeat ja kuumat kyyneleet Silmissäs vain on kylmät kyyneleet Posk**es tiivistyneet Ei niissä suolaa ole ei ne kirvele ei ne vapaasti juokse Sä laitat kahvin tippumaan vaikka näet tavaroitani pakkaan On mulla kuumat kyyneleet Silmissäs vain on kylmät kyyneleet, Näen sun syväjäätyneen, Ei tunto palaa, Pääsen uniis salaa ja katoan jälleen Takavasemmalle Tunnet sen, olit joskus oikea ihminen Jäi vain kylmät kyyneleet