He ovat kuin paita ja peppu He ovat kuin reppu ja reissumies He ovat pummi ja pummitar Kivenä lakerikengässäsi kenties Tälle päivälle taas jalkoja särkee Minä voin juotavat hakee Sillä minä, jos kukaan, tiedän kuinka Tärkeetä on, Että yötä vasten veri sakenee Josafatin kallion elokuun yö lempeä on Ei heinälato romantiikkaa ollut tarkoituskaan Tästä tullakaan, Vaan olla selviämättä päivä kerrallaan Taivaanrantaa maalaamaan, Luomaan harmaasta purppuraa He lähtivät etsimään onnenaan Ja löysivät tavallaan Erottamattomat, sitä he ovat Onnelliset, onnettomat He taivaanrantaa maalaavat Heinä huulensa toisiinsa yhtyy, Mutta ei ihan suoraan Kun pullonsuuta suutelemaan ryhtyy, Voi maistaa toisen siitä vuorollaan Lakerikenkämies vois miljoonia käyttää, Että heidät pois siivotaan Kun se liian siivottomalta näyttää, Kun he, ei kätke ontuvaa onneaan Ja rakkauden valtakunta on pitkän siivun Mittainen Se voi olla painajaisunta, Mutta yhdessä he katsovat sen Alusta lopputeksteihin, the end Taivaanrantaa maalaamaan, Luomaan harmaasta purppuraa He lähtivät etsimään onnenaan Ja löysivät tavallaan Erottamattomat, sitä he ovat Onnelliset, onnettomat He taivaanrantaa maalaavat Erottamattomat Taivaanrantaa maalaavat Toisilleen kuuluvat, Onnelliset, onnettomat Taivaanrantaa maalaamaan, Luomaan harmaasta purppuraa He lähtivät etsimään onnenaan Ja löysivät tavallaan Erottamattomat, sitä he ovat Onnelliset, onnettomat He taivaanrantaa maalaavat