Illan varjoon himmeään myötäkaipuun jälleen jää paljon mennyt päivä toi vaan kuitenkin kuin hukkaan mennyt ois Muiston ääni hiljainen sielussain soi kaivaten mennen mieleen jälleen tuo taas muiston sen kun rakkain lähdit pois Missä lietkin minne viekin polku pienen armaan kuiskeen kuulen ilta tuulen niin kuin lohdun sois harhaan siellä kylmän tiellä kuljet rakkain varmaan mielein kaipuu toivoon taipuu saapuu rakkain pois Tuon menneen uudestaan jos vielä saisin sen sua koskaan milloinkaan pois silloin päästäis en Katson iltaan tummaan siltaan tuota mietin jälleen onni mainen toisenlainen myös kai olla vois Illan varjoon himmeään myötäkaipuun jälleen jää paljon mennyt päivä toi vaan kuitenkin kuin hukkaan mennyt ois Muiston ääni hiljainen sielussain soi kaivaten mennen mieleen jälleen tuo taas muiston sen kun rakkain lähdit pois