Oli elokuinen aamu Kun tähän maailmaan Poika kapaloihin saapui Äiti itki onneaan Minä olin kahdentoista Kun äidin kanssa jäin Heti isän lähdön jälkeen Jokin särkyi sisälläin Kyllä aika haavat parantaa Joku joskus pääsi sanomaan Ja niin taivas itkee hiljaa Vasten mun ikkunaa Ja niin taivas itkee hiljaa Heti rippikoulun aikaan Sinut ensi kerran näin Olit kaunis kuin ensilumi Joka varhain maahan jäi Kotikylän joen vartta Me usein aikaisin Aamulla kahden kouluun Kuljimme jalkaisin Sen kerran tulin kotiin päin Tytön kuolleen joessa mä näin Ja niin taivas itkee hiljaa Vasten mun ikkunaa Ja niin aamu vaihtuu iltaan Talvi tekee tuloaan Sä mitä silloin teet Kun on voimas ehtyneet Ja ystävistä ympärillä jää vain kyyneleet Ja niin taivas itkee hiljaa Päälle tumman, puisen kirstun Siihen samaan eteiseen Hetkeksi nyt istun Hhavahdun tunteeseen Ja niin taivas itkee hiljaa Vasten mun ikkunaa Ja niin aamu vaihtuu iltaan Talvi tekee tuloaan Sä mitä silloin teet Kun on voimas ehtyneet Ja muistostasi ympärillä jää vain kyyneleet Ja niin taivas itkee hiljaa