Korkean vuoren rinteille johti Herra mut laupeudessaan Matkani kulki huippua kohti Sieltä mä näin uuden maan Uuden maan minä näin Eessäpäin Kultakaupunki hohtaa Uuden maan minä näin, ystäväin Meidät sinne hän johtaa Silmien eessä ihmeenä aukes Maisema taivaallinen Voimattomattomaksi pimeyskin raukes Nähdä kun sain valkeuden Uuden maan minä näin Eessäpäin Kultakaupunki hohtaa Uuden maan minä näin, ystäväin Meidät sinne hän johtaa Siellä ei toinen toistansa pelkää Siellä ei itketäkään Siellä ei taakat rasita selkää Yhdessä kun eletään Uuden maan minä näin Eessäpäin Kultakaupunki hohtaa Uuden maan minä näin, ystäväin Meidät sinne hän johtaa En ehkä itse pääse mä sinne Silti en oo levoton Sainhan mä nähdä viimeinkin, minne Kansani kulkeva on Uuden maan minä näin Eessäpäin Kultakaupunki hohtaa Uuden maan minä näin, ystäväin Meidät sinne hän johtaa