Voi mua väsynyttä rellestäjää, osaanko kotiini tulla? Maailmalle mitä musta pellestä jää, vain karmeita tarinoita repussa mulla Nyt istun alas, panen reppuni laulamaan, tarinaa kertomaan Tarinaa menneistä, aa, markoista penneistä Nyt reppu jupiset riimisi rupiset tai katkon sinulta nyörit Nyt korvaani karmeat juttusi supiset, kotona turhaan jaloissa pyörit Et jättää saa pois sanaakaan Et sitä kaunistakaan Ei ruoho kasva missä kulkenut oon, paljon on surua tuonut Tyttöä monta syliin sulkenut oon, karhuviinaa ja kahvia juonut Palaa mieleni menneisiin, muistan kun uhosin Sinne ja takaisin, vasta ukkona makaisin Nyt reppu jupiset ... Ei mua revi enää reppuni tuo taittamaan taivalta teille Viimein palaan kotikorjaamon luo viimein laulan lauluni teille Ratapihalla mielen uudestaan ja uudestaan Takerrun vaihteeseen samaan ja ruosteiseen Sitä kääntelen edestakas Nyt reppu jupiset ... (x3)