Eino Antiwakki - Pietarin lapset (originaali) lyrics

Pietariin, Pietariin, Pietariin... Ya, Pietarin katulapset. Vuosi 2005, Pietarin kadut on viel kylmiä. Jos oot syntyny kadulle, turha pois sielt ees pyrkiä. Saat nyrkkii naamaan, jos kannat rahaa sun lompakos. Oon Espanjasta pakolainen, mun nimi on Don Carlos. Oon selvinny näist jäisistä kovista päivistä, ku oon muistellu neuvoi, joita sain joskus mun äidiltä. Se sano, kävi mitä hyvänsä, se rakastaa, ja jonain päivänä voin ehkä muuttaa kotiin takas taas. Mut niitä päivii ei oo ihan vielä edessä. Mun broidi pääs hengestään, ku bustas gättejä jengeissä. Mä muistan, ku se siihen jengiin joskus värvättiin. Ne hengas kadunkulmal, imppas muovipussist tärpättii. Me syötiin mitä me pystyttiin löytää. Elämä erittäin köyhää, syötiin jätteit, ku ei saatu leipää pöytään. Rikoksii takan, poliisit ei pysty meikää löytään. Mä teen rahaa, kun meen vanhoi akkoi aina reikään höylään. Jengi käyttää hyväks ihan pienii muksuja. Jos saadaan pari ruplaa siit maksuksi, se on jo luksusta. Joittenki vanhemmat parittaa omii lapsia. Mä muistan ajat, kun viiltelin omii käsii saksilla. Mä olin masentunu, kadut ei voinu täyttää mun toiveit elämästä, joten sorruin myös huumeita käyttään. Vaan aika näyttää mihkä suuntaan mä kuljen. Nyt tungen piikin mun suoneeni ja silmäni suljen. Pietariin, Pietariin, Pietariin...