Vuokko Hovatta - Liaani
(säv. Tuure Kilpeläinen, san. Aulikki Oksanen)
Hämärään, tiheään, villiin lehtivihreään sidon sinun jalkasi, peitän sinun silmäsi niin et enää pääse lähtemään
Olen liaani, julma liaani ja suljen sinut syliini, kiedon sinut sisääni vailla omaatuntoa
Olen liaani, julma liaani ja kiemurtelen hihaasi, ripustaudun ihoosi täynnä paratiisin lintuja
Elämään entiseen katsot niin kuin sateeseen, joka jääksi kohmettuu, johon lapsi liukastuu etkä edes tahdo vapauteen
Olen liaani, julma liaani ja suljen sinut syliini, kiedon sinut sisääni vailla omatuntoa
Olen liiani, julma liaani ja kiemurtelen hihaasi, ripustaudun ihoosi täynnä paratiisin lintuja
Hajoaa musta maa, päivä yöhön sukeltaa, kisko irti käteni, kiellä rakkauteni niin voit olla vapaa viimeinkin
Elämään entiseen palaat niin kuin sateeseen, joka sinut parantaa. Minut jätä keinumaan. Minut jätä ilmaan keinumaan