En enää pelkää, yö on haihtunut
Ei muan enää hullun houreet vaivaa
On murhe mulla työksi vaihtunut
Nään kukat, kummut sekä sinitaivaan
Kuin ennen kuultavina, kirkkaina
Ja veren aallot tyrskyy valtavina
Mä tunnen voimaa vaikka vuoret siirtää
Taas aatos kantaa pilvitöitä piirtää
Ja käsi sydämellä maailmalle
Ma lausun voitetulle voittajalle
Se kuitenkin liikkuu
Kun vieno joutuu keskeen karkean
Niin useasti karkeampi voittaa
Ken kuulee ärjyessä ulapan
Jos lapsi lammen heljän ääntä soittaa
Ja lapsi vaikee, min' en vaiennut
Näin monta sortuvan, en sortunut
Mä opin sotalaulut lainehilta
Ja tarmon julman taivaan jumalilta
Voin käyttää kalpaani kuin kanneltain
Löin monta iskua ja itse sain
Se kuitenkin liikkuu!
Se liikkuu sentään, sydän ylväs tuo
Min luulin murtuneen jo hautaan mustaan
Se päältään rautapantsarinsa luo
Se itkee, nauraa, hehkuu innostustaan
Taas tohdin toivoa, taas tohdin luottaa
Taas eespäin nähdä, uutta aikaa uottaa
Nään tuhat silmissäni tulikerää
Maailmat syntyy, sydänhaaveet herää
Ja vaikka pettäis kaikkein muiden usko
Maa pimeneisi, haihtuis huomenrusko
Se kuitenkin liikkuu
Te tuokaa tänne Lapin tunturi
Ja sydän tää sen alle haudatkaatte
Se senkin alla vielä liikkuvi
Maanjäristykset tuntea te saatte
Se polkekaa, se pistää kantapäähän
Se jäätäkää, niin kukat kasvaa jäähän
Se pankaa pihteihin, se katkoo pihdit
Se vangitkaa, niin vaikee vankinihdit
Ja voittolauluin kivikaaret kaikaa
Kuin irti, ihannoiden uutta aikaa
Se kuitenkin liikkuu
Ma tiedän, kyllä tulee kuolema
Ja elonlangan armaan poikki leikkaa
Voi olla kylmä, valju huomenna
Se mies, mi tänään vereväisnä veikkaa
Maan alla maata, päällä multaa syli
Mut yli haudan, kuolemankin yli
Käy vapaus, jolle sykki sydänkulta
Se elää, henkii, vaikka painaa multa
Se palaa liekin lailla syksyöissä
Tyrannit pelkää, mutta kansain töissä
Se kuitenkin liikkuu